Tänään oli eka tunti leikkausten opettajan kanssa. Tämä nainen saakoon (ei missään nimessä herjaukseksi tarkoitetun!) nimen Täti Topakka. Topakka antoi itsestään heti tosi hyvän vaikutelman ja tuntuu että ajattelee opettajana juuri niin kuin mäkin ajattelisin. Aluksi esittäydyttiin hänelle (ja toisillemme, kiva että vihdoin sai kaikista tietää vähän että kuka on ja mistä tulee, nimien lisäksi!) ja hän meille. Ope piti myös muhun todella iskeneen "orientaatiopuheen", ja sain taas kauheasti uskoa ja paloa, että kyllä mä tähän pystyn eikä ole mikään älytön ajatus "vasta" 22-vuotiaana keksiä mitä haluaisi tehdä. Että ollaan vielä nuoria ja vielä ehtii mitä vain - ja tätä tietoa ja taitoa ei kukaan voi ottaa pois, vaikka päätyisikin muihin kuvioihin! Todella inspiroivaa, todella. Olin nimittäin aamulla tullut ekajunalla Turkuun, tietysti se oli vähän myöhässä, kävelin kaatosateessa kouluun, myöhästyin vähän, luulin jättäneeni penaalini kotiin (sehän löytyi sit kotona kassista) ja tunsin itseni kaikin puolin tyhmäksi ja huonoksi - niin maanantai kuin vain voi olla! Eli leikkaustunteja todella odotan, se on ehkä myös se suurin osa tästä ammatista, mikä mua innostaa ja kiinnostaa. Ja Topakka puhui myös siitä, että ensin harjoitellaan kokonaisuutta ja sen hahmottamista, eikä takerruta pikkuvirheisiin. Tiivisti tosi hyvin, että hänestä epäonnistumisen pelko on onnistumisen este - olen niin samaa mieltä ettei tottakaan! Ja tiedän itse että saatan olla juuri niitä, jotka nostaa riman niin korkealle, ettei uskalla oikein yrittääkään - yksi niistä syistä, joihin kaatui väliaikaisesti kauppistelu.
Saatiin kotitehtäväksi pohtia, että mitä palvelu on ja mikä tekee palvelukokemuksesta hyvän - tämä samainen Täti kun opettaa meille myös yrittäjyyttä, markkinointia ja mitä lie tälläista yrittäjyyteen ja ammatinharjoittamiseen liittyvää - mikä ikinä sen aineen oikea nimi sitten onkaan. Rautaisella kauppisdiipadaapalla ja pikaisella wikipedaamisella olenkin melkein valmis tehtävän kanssa - ja ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tällaiset jutut on hyppysissä vielä niin paljon paremmin kuin kädentaidot - mutta sinne kouluunhan niitä on menty oppimaan!
Tänään piti tehdä vaikka ja mitä - kunnostaa pyörä, käydä hankkimassa työvaatteet ja katselemassa työkenkiä ja laittaa koti kuntoon. Kaupassa kävinkin ja nyt taidankin laittaa itselleni vähän herkkuruikkaria ja banaania ja jugurttia. Kerrankin nälkäisenä pidätyin ostamasta vain roskaa - tämän päivän elämänhallinta siis 10+ tai jotain! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti