perjantai 23. lokakuuta 2009

Koulua osa 4, 5, 6, 7 ja kaikki mitä välistä jäänyt sekä rakkauksia

Nyt soi: Magenta Skycode - We're going to climb (rakkautta!)

Ohhoh, tämähän lähti aktiivisesti käyntiin! Paljon on muutamassa kuukaudessa tapahtunut ja oppinut. Leikkauksissa on edetty lyhyeen polkkaan asti, porrastusta ja kerrostusta tehty. Ostin tosi edullisen Feather-veitsen ja näpit syyhyää päästä leikkimään sillä! Oman tukan kun koulukaverit jo ehti kyniä, ei ole mistä ottaa... ;)

On myös edetty kestoväreihin ja oikeita asiakkaita mulla on ollut jo 3, siis henkilöitä jotka ei ole koulukavereita ja muovisia päitä... Mun kaikilla paitsi yhdellä tekopäällä on jo nimet ja persoonallisuuksistakin alkaa saada selkoa. Heh. Tästä pitää varmaan tehdä joku hillitön kuvapostaus. Keskiviikkona tein mielestäni oikein onnistuneen kestovärin kaverilla, jolle on tehty värinpoistoja. Se oli siis eka kestoväri ikinä ja heti mentiin vaaleampaan ja taitettiin keltaista pois. Oma väriehdotushan meni ihan metsään mutta taas ollaan viisaampia. Tiistaina mami tulee värjättäväksi myös ja pääsen kokeilemaan miten toimii väri harmaisiin!

Myös kampauksissa on edetty rullakampaukseen, föönailtu lyhytta tukkaa ja nyt päästy jo simppeleihin nutturoihin (a la Patrick Cameron jostain 90-luvun alusta...). Tuntuu kuin koulussa olis jo pidempään ollut, kun siellä on niin kotonaan, vaikka tässä on vasta se 2 kuukautta puuhattu. Vieläkin kyllä kiherryttää ajatus, että musta ihan oikeasti tulee kampaaja! Vaikka yhä sitä opittavaa vaan on kamalasti.

Erityisesti värjäykset askarruttaa, en vaan pysty käsittämään niitä systeemeitä, kun taas omat kokemukset värjäilyistä niin kotona kuin kampaajalla on erilaisia. Yhäkään en tajua miten tehdään vaaleita raitoja kestovärjättyyn tukkaan. Tai tajuanhan tavallaan mutta miten niin värinpoisto vetää tukan aina keltaiseksi tai vihreäksi tai muuten vaan kamalaksi? En tiedä, ehkä sitä sitten vuoden päästä keväällä osais jo jotain.

Sitten niihin rakkauksiin: oon nyt hulluuntunut kaiken kosmetiikan kanssa. Haluaisin vaan ostaa meikkejä ja hiustuotteita ja mitä kaikkea, asioita joita en kuvitellu kaipaavani... Oon esim. ostanut kiiltosuihkeen (vaikka oma tukkani rasvoittuu nopeasti ja on lättänä, joten kiiltotuotteet on yleensä ihan nounou kun ei vaan toimi) ja suoristusrautasuihkeen, vaikka tukka on nyt niin lyhyt että rautaa oon käyttänyt viimeksi... en muista milloin. Mutta koska musta tulee kampaaja, niin pitäähän mulla olla sitä sun tätä hilavitkutinta ja mössöä ja tahnaa sun muuta, niinkö? Pankkitili ei taida olla samaa mieltä kun otti ja tyhjentyi... Mutta yksi tuote, mikä päätyi heti omaan käyttöön ja tulee varmaan säilyttämään asemansa: Osiksen Dust it -mattahiuspuuteri. Tämä muistutti myös Tigin blogissa kuin blogissa ylistetyn Rockaholic-kuivashampoon loistavuudesta. Nämä on vähän samantyyppisiä tuotteita. Mattapuuterissa on enemmän tukea ja tekee tukasta vielä "tankeamman" kuin kuivashampoo. On myös hieman hankalampi käyttää, sillä sirottelun kanssa saa olla varovainen, ettei tule semmoisia kummallisen tuntuisia kuivia kohtia. Mutta nimensä mukaisesti toimii puuterina tukassa - aivan hieno tokan tai kolmannen päivän tuote, kun tukka alkaa tuntua lötköltä ja veltolta, kuten kuivashampookin. Kuivashampoo sopii ehkä paremmin pohjalle ja vaikka föönauksen jälkeen freesaamaan pesemätöntä tukkaa, kun taas puuteri sopii viimeistelyyn ennen lakkaa. Olen ihastunut tähän vähän paahdettuun, kuivaan tukkaan - en tiedä mitä oon tehny oikein tai väärin, kun niin lötkö, ohut ja rasvoittuva hius on muuttunut kivasti karkean oloiseksi. Voipi olla tämä turun kloorivesi...

Lisää rakkauksia: Lumenen Quick & Chick -kynsilakka, sävy 52 "Pimeän taa" (repeilen aina näille Lumenen sävynimille, klassikko lapsuudesta asti...).

Musen uusi the Resistance -levy ja koko Muse. Eilen olin Hartwall-areenassa katsomassa ja hyvänen aika - se oli hienoa! Pari ekaa biisiä meni vaan kylmiä väreitä. Yleisö oli mukana, soitto oli energistä ja taitavaa, lavasteet, videot ja valot oli hienoja ja bändi sympaattisin aikoihin. Bellamy veti ihan kympillä ja voitti mut kyllä lopullisesti puolelleen - se mies on nero! Lisäksi niiden rumpali oli tosi lutuinen. :) (kuva täältä http://www.kinkfm.com)






Nyt tulikin turinoitua urakalla. Ehkäpä palailen taas pohdiskelevimmin ottein toiste, jospa tämä taas tästä. :)